Kolumni ion julkaistu Taloussanomien ITviikossa 13.12.2007
13. joulukuuta, 2010. Tänä vuonna olen päättänyt antaa joululahjaksi pelkästään erilaisia kokoelmia. Äiti saa DVD:nä kaikki Ansa Ikosta koskevat radio- ja tv-ohjelmat. Veljelle tilaan kirjan, johon kokoan kaikki kiinnostavat hybridiautojen kehityksestä julkaistut artikkelit suomalaisissa ja englanninkielisissä lehdissä. Vaari saa Virkkusen Natoa koskevia pääkirjoituksia vuosilta 1991-2007. Kaikki muutamalla klikkauksella, kotiin kuljetettuna uudesta Yhtyneiden Arkistojen palvelusta.
Poks. Taas sama uni.
1980-luvulla perustettiin avoin yliopisto. 1990-luvulla tuli avoin lähdekoodi ja avoin rakentaminen. 2000-luvulla ruvettiin puhumaan avoimesta innovoinnista ja avoimista ohjelmointirajapinnoista. BBC ja YLE näyttivät esimerkkiä avointen ohjelmatietokantojen rakentamisessa. Poliitikot avautuivat äänestäjilleen blogeillaan. Helsinkiin tuli vihdoin avoin langaton verkko. Piilaaksossa kehittäjiä kiinnostavat avoimet sosiaalisen median rajapinnat ja nyt juuri ajatellaan, että tulisipa helmikuu, jolloin Apple vihdoin avaa iPhonensa.
Avoimuudesta intoilu kuulosti oudolta vielä kymmenen vuotta sitten. Tänä päivänä se on kehitystä ohjaava mantra. Ja enemmänkin. Suuret yritykset kuten DVD:n ja Aibo-robottikoiran kehittänyt Sony ja iPhonen kehittänyt Apple ovat saaneet huomata, että riippumattomien kehittäjien ja käyttäjien taistelu suljettuja järjestelmiä vastaan voi kasvaa odottamattomiin mittasuhteisiin. Tallaista riskiä ei moni yritys enää uskalla ottaa.
Avoimuuteen liitetään monenelaisia reilulta kuulostavia asioita. Saa opiskella ilman että täytyy tehdä sitä päätoimisesti. Saa parantaa tuotteita, jotka on ostanut itselleen. Saa käyttää toisten työkaluja. Saa parantaa toisten käytössä olevia, toisten kehittämiä tuotteita. Saa lukea tutkimuksia ja katsella ohjelmia, joiden tekemistä on rahoittanut maksamalla veroja. Saa kommentoida. Saa tietää melkein kaiken.
Tämä on käytäntölähtöistä sosiaalidemokratiaa. Ei pelkästään. Tämä on tiedon yksityisomistuksesta ulos yhteisomistukseen murtava globaali kommunistinen vallankumous, jonka informaatiokapitalismi on laittanut liikkeelle.
Kuinka pitkään se jatkuu?
Kommentit