Pohjois-Karjalan ensimmäiset muotoilupäivät alkoivat apeissa tunnelmissa. Alueen suurin työllistäjä Perlos Oy oli edellisenä päivänä ilmoittanut irtisanovansa 600 työntekijää. “Tämä on takaisku”, valitteli maakuntajohtaja Pentti Hyttinen. Hyvä uutinen oli kuitenkin se, että Pohjois-Karjalan EU-aluekehitysrahat kasvavat ensi vuonna. Tukirahojen kavu selittyy sillä, että EU on luokitellut maakunnan ns. ultra-periferiseksi alueeksi. "Olemme nyt samassa kategoriassa Kanarian saarten kanssa."
Pohjois-Karjalan muotoilupalkinnon sai ansaitusti teollinen muotoilija Heikki Koivurova, joka on tullut tunnetuksi Ponsse-metsäkoneen muotoilijana. Koivurovan uusin keksintö on luonnonkuituja ja muovia yhdistävä komposiittimateriaali, jota on käytetty menestyksekkäästi musiikki-instrumenttien valmistuksessa. Kiitospuhettaan varten Heikki oli miettinyt, millä reseptillä Pohjois-Karjala pärjää tulevaisuudessa. “Asioiden linkittäminen. Uusien, ainutlaatuisten yhdistelmien tekeminen, joita ei voi kopioida. Kuten vaikkapa Koli ja tietotekniikka.” Naulan kantaan. Tätä miestä kannattaa kuunnella.
Nuori muotoilija –palkinnon saaja Joonas Korhonen sekä Nuori Käsityöläinen –palkinnon saajat Sami Hyvärinen ja Mikko Nousiainen kannustuvat muita nuoria perustamaan rohkeasti omia yrityksiä.
Kultaseppä muotoilija Kristian Saarikorpi halusi uudistaa käsityömuotoilijoiden työnkuvaa. Saarikorpea korpesi ensinäkin se, että suomalainen koruvienti maailmalle on vaatimatonta hienosta Fabergé- ja muotoiluperinnöstä huolimatta. “Mielummin otetaan italialainen katalogi ja kopioidaan sieltä, kun käytetään omaa luovuutta”, Saarikorpi harmitteli. “Lapponia ja Kalevala Koru ovat ainoita poikkeuksia, joilla on jonkun verran vientitoimintaa.” Tietokoneavusteiset suunnittelu-, mallinnus- ja pikavalmistusohjelmat tarjoavat Saarikorven mielestä uusia mahdollisuuksia kultasepän työhön. Pienien, korumaisten teknologiatuotteiden tekeminen kiinnostaa.
Petra Kärnä Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuusyhdistyksestä on kehittänyt Taito Shop -myymäläverkostoa, jonka tarkoitus on edistää käsityötuotteiden tunnettuutta ja myyntiä. Vuonna 2006 tavoitteena on avata kahdeskymmenes Taito –käsityömyymälä. Tämän lisäksi Kärnä puuhaa Joensuuhun käsityö-korttelia ja viihtyisää ravintolaa torin laitaan. Näitä Joensuu tarvitseekin enemmän kuin kipeästi. (Ja tietysti sen ilmaisen langattoman verkon!) Kärnä oli jokin aika sitten lukenut lehdestä, että suomalaisen musiikkimenestyksen syynä saattaa olla aktiivinen musiikkileikkikoulu-toiminta. “Mutta missä ovat lasten käsityökoulut?”, kysyy Kärnä. Hyvä kysymys.
Vuosi 2007 on Abloyn juhlavuosi. Silloin tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä kun Emil Henriksson keksi levyhaittasylinterin (tekniikka, johon Abloyn lukot perustuvat tänäkin päivänä). Jaakko Meriläinen piti selkeän ja havainnollisen esityksen muotoilun merkityksestä Abloyn liiketoiminnassa. Ei jäänyt epäselväksi, miksi tämä joensuulainen lukkofirma menestyy maailmalla niin hyvin.
Raimo Moilanen ja Marjo Hallila Muotoilun palvelukeskus D’ARTista pitävät huolen siitä, että Joensuussa tapahtuu muotoilun saralla myös jatkossa. “Emme halua keskittyä pelkästään yrityksiin ja muotoilijoihin vaan myös lapsiin ja nuoriin. Keväällä järjestämme lasten muotoiluleirin, jossa opitaan käsillä ajattelemisen taitoa”, Moilanen visioi.
Moi,
en ole kehittänyt Taito-Shop ketjua, esitelin vain sen. Käsityökortteli on kyllä
oma ideani/visioni. Mutta Taito shop on
käsi- ja taideteollisuusliiton (Taito Group)
kehittämä.
Terveisiä Joensuusta!
Petra K.
Kirjoittanut: Petra Kärnä | 14.3.2006 klo 22.44