Ensimmäinen kolumni ITviikossa:
Business 2.0 –lehden mukaan Ruotsissa syntyy enemmän kiinnostavia sosiaalisen median yrityksiä kuin Suomessa. Tätä tietoa on suomalaisten innovaatio-uskovaisten vaikea sulattaa. Käynnistyy keskustelu siitä, miten sosiaalisen median kehitystä voidaan nykyisten yritystukijärjestelmien puitteissa kannustaa. Vastaus on: heikosti.
Pääosa suomalaisesta innovaatiorahoituksesta on yritystukea, jota hakiessa on esitettävä liiketoimintasuunnitelma. Web 2 -projektien kannalta tämä on ongelmallista, sillä ne eivät useinkaan synny valmiiden yritysten sisällä. Esimerkiksi Flickr, Wikipedia, Stardoll, Last.fm, Twitter, Jaiku ja Dopplr ovat lähteneet liikkeelle yksittäisten ihmisten tai pienten kaveriporukoiden puolivakavasta, omaan innostukseen perustuvasta kokeilusta. Tuskin kenelläkään edellä mainituista oli esittää valmista liiketoimintamallia ensimmäisen puolen vuoden aikana – toisilla sellaista ei ole vieläkään. Omilla tai enkeleiden rahoilla mentiin kuitenkin eteenpäin.
Suomalainen sosiaalisen median kenttä kaipaa vähemmän raportteja ja enemmän toimintaa. Uudet ideat jalostuvat kehittäjien ja rahoittajien välisten, ei-käsikirjoitettujen kohtaamisten kautta. Näin uskoo ainakin teknologiakirjallisuuden kustantaja Tim O’Reilly, joka kutsuu 200 kiinnostavinta internet-kehittäjää kerran vuodessa telttailemaan pääkonttorinsa takapihalle. FOO Campin nimellä kulkeva nörttien ja kirjakustantajan symbioosi toimii loistavasti: kustantaja julkaisee uusista tekniikoista kirjoja ja niiden tuoma huomio auttaa kehittäjiä saamaan rahoitusta ideoiden jatkokehitykseen. Parhaisiin ideoihin O’Reilly sijoittaa itse oman O’Reilly AlphaTech Ventures-sijoitusyhtiönsä kautta. Eipä siis ihme, että tästä myllystä putkahtaa tasaiseen tahtiin uusia Web 2-yrityksiä.
Suomessa vastaava mylly pitäisi vielä rakentaa. Ideoita meillä on, hyviä ja vapaita koodaajia, tai ennakkoluulottomia yksityisiä sijoittajia ei. Tästä kertoo vaikkapa se, että Ruotsin merkittävien internet-innovaatioiden listalla komeillut Stardoll oli alunperin turkulaisen perheenäidin ja hänen poikansa idea. Digitaalisten paperinukkien tekeminen ei kuitenkaan Suomessa saanut tulta alleen, joten homma siirtyi Ruotsiin.
Suomessa tarvitaan hyviä esikuvia ja innostavia kokoonkutsujia. Vahvin kandidaatti Suomen timoreillyksi on Sulakkeen kätilö, Taivaan ja Igglon isä Jussi Nurmio. Jospa siis kokeillaan aluksi vaikkapa sitä, että Nurmio kutsuu täkäläisen webkakkos-skenen ja parhaat enkelikaverinsa viikonlopuksi telttailemaan lukaalinsa takapihalle Kirkkonummelle?
Mielenkiintoinen postaus ; seuraan pohjoismaista skeneä sen verran kaukaa etten moista itse juuri ole huomannut.
Harmittaa vaan kun kotimainen Jaiku on jäänyt aivan Twitterin jalkoihin ; suurin jyrää muut pois tieltä.
Kirjoittanut: Maurelita Pligaa | 19.9.2007 klo 1.48